Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan ikääntyneiden ympärivuorokautista asumispalvelua palveluasumisen yksikössä.

Vanhainkotihoidolla tarkoitetaan ikääntyneiden laitoshoitoa sosiaalitoimessa (Kela on määritellyt hoitoyksikön laitokseksi).

Terveyskeskusten pitkäaikaisasiakkaiksi lasketaan terveyskeskusten yleislääkärijohtoisilla osastoilla hoidetut, kun asiakkaalle on tehty pitkäaikaishoitopäätös tai kun asiakas on ollut hoidossa yli 90 vuorokautta. Kunnallisten terveyskeskusten lisäksi mukaan lasketaan myös joitakin muita kunnallisia tai yksityisiä palveluntuottajia, jotka vastaavat terveyskeskustoiminnasta tietyllä alueella.

Laitoshoidoksi lasketaan vanhainkotihoito ja terveyskeskusten pitkäaikainen hoito.

Kotona asuviksi on laskettu muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Kotona asuvat pitävät sisällään myös ns. tavallisen palveluasumisen, jossa henkilökunta on paikalla vain päivisin (ei-ympärivuorokautinen palvelu).

Kotona asumisen ja laitoshoidon ulkopuolelle jää tässä tarkastelussa reilu sata ikääntynyttä (0,1 prosenttia ikääntyneistä). Heistä suuri osa on kehitysvammapalveluiden piirissä olevia.

Lähde: Sotkanet, Thl

Helsinkiläisistä ikääntyneistä vain neljä prosenttia oli ympärivuorokautisten palvelujen piirissä. Tehostetun palveluasumisen piirissä heistä oli kolme prosenttia ja laitoshoidon piirissä vain prosentin verran. Ympärivuorokautisten palvelujen osuus kasvaa iän myötä, mutta 85 vuotta täyttäneistäkin vain alle joka viides oli oli tehostetun palveluasumisen tai laitoshoidon piirissä.

Kuntia on jo 1980-luvulta alkaen ohjattu vähentämään laitoshoitoa. Vanhainkodeissa tai terveyskeskuksissa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden osuus 75 vuotta täyttäneistä on saatu Suomessa laskemaan vuoden 1986 15 prosentista 8,4 prosenttiin vuoteen 2000 mennessä ja edelleen 1,7 prosenttiin vuoteen 2016 mennessä. (Tammi 2015, 318.)

Helsingissä osuus on laskenut vuoden 2000 lopun lähes kymmenestä prosentista vuoden 2019 lopun kahteen prosenttiin. Samaan aikaan tehostetun palveluasumisen piirissä olevien osuus on kasvanut reilusta parista prosentista lähes kuuteen prosenttiin. 

Lähteet:

  • Tammi, Tuukka (2015). Laitoshoidon vähentämisen seurauksista tiedetään niukalti. Yhteiskuntapolitiikka 80 (2015):4