Ikääntyneet osana Helsingin väestöä

Helsingissä asui vuoden 2020 lopussa yli 114 000 ikääntynyttä eli 65 vuotta täyttänyttä henkilöä. Heistä 93 prosenttia oli alle 70-vuotiaita ja 74 prosenttia alle 80-vuotiaita. Helsingissä 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä - 17,4 prosenttia - oli pienempi kuin koko maassa (22,6 prosenttia). Helsingissä asui 11,9 prosenttia Suomen koko väestöstä, mutta vain 9,1 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä.

Naisten osuus on ikääntyneistä miehiä suurempi. Vuoden 2020 alussa 65 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 60 prosenttia oli naisia. Naisten osuus on sitä suurempi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse. 85 vuotta täyttäneistä naisia oli jo 72 prosenttia. 

 

Helsingissä 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä on kasvanut tämän vuosituhannen alusta 53 prosenttia, kun kaupungin koko väestö on samalla ajanjaksolla kasvanut noin 18 prosenttia. Ikääntyneiden osuus helsinkiläisistä onkin noussut vuoden 13 prosentista (vuonna 2000) 17 prosenttiin (vuonna 2020). Koko maahan verrattuna ikärakenteen vanheneminen on silti Helsingissä ollut suhteellisen maltillista, ja esimerkiksi vanhushuoltosuhde on Helsingissä koko maan keskiarvoa matalampi. Vuoden 2020 lopussa Helsingissä oli noin 27 ikääntynyttä 100 työikäistä kohden, kun koko maassa oli keskimäärin 39 ikääntynyttä 100 työikäistä kohden. Väestöennusteen mukaan vanhushuoltosuhde nousee Helsingissä yli 31 prosenttiin vuoden 2044 loppuun mennessä. Se on silti huomattavasti vähemmän kuin koko maassa, jossa osuus nousee lähes 50 prosenttiin.

Väestöennusteen mukaan joka neljäs helsinkiläinen (25,7 %) olisi 65 vuotta täyttänyt vuoden 2060 lopussa. Ikääntyneitä asuisi Helsingissä tuolloin yli 222 000. Koko Suomessa ikääntyneiden osuuden ennustetaan kasvavan vielä enemmän, lähes 32 prosenttiin. 65 vuotta täyttäneiden viisivuotisikäryhmien koko vaihtelee ja ikäryhmien kehitys Helsingin ennusteessa on näiden vaihtelujen mukainen. Selkeimpänä linjana ikäluokkien kehityksessä on entistä pidempään eläminen, joten 85-89 vuotiaiden ja 90 vuotta täyttäneiden ikäryhmät kasvavat koko ennustekauden ajan suhteellisesti eniten.

65 vuotta täyttäneiden määrään Helsingissä vaikuttaa jonkin verran muuttoliike, mutta keskeinen väestömäärän kehitykseen vaikuttava tekijä näissä ikäluokissa on kuolleisuus (ks. Kuolleisuus).

 

Äidinkieli ja ulkomaalaistaustaisuus

Helsingin ikäihmisistä 88,2 prosenttia oli suomen- tai saamenkielisiä, 7,2 prosenttia ruotsinkielisiä ja 4,5 prosentilla oli jokin muu äidinkieli vuoden 2020 lopussa. Ikääntyneissä on koko väestöä jonkin verran enemmän ruotsinkielisiä mutta selvästi vähemmän vieraskielisiä. Ruotsinkielisten osuus on sitä suurempi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse: 85 vuotta täyttäneistä ruotsinkielisiä on 9,8 prosenttia kun 65-74-vuotiaista heidän osuutensa oli 6 prosenttia. Vieraskielisten osalta tilanne on päinvastainen eli mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä suurempi on heidän osuutensa: 65-69-vuotiaista heitä on 7,4 prosenttia, mutta 85 vuotta täyttäneistä kaksi prosenttia.

Vieraskielinen väestö on ikärakenteeltaan selvästi suomen- ja ruotsinkielistä väestöä nuorempaa. Alle 65-vuotiaista vieraskielisiä on yli vuoden 2020 lopussa 19,2 prosenttia. Osuus on kasvanut viidessä vuodessa yli kolme prosenttiyksikköä. 65 vuotta täyttäneiden vieraskielisten osuus on vastaavana aikana kasvanut vain vain hieman yli prosenttiyksikön verran, vaikka heidän lukumääränsä onkin lähes kaksinkertaistunut. Vieraskielisten osuuden ikääntyneistä on ennustettu kasvavan 10 prosenttiin vuoteen 2034 mennessä.

65 vuotta täyttäneitä ulkomaalaistaustaisia helsinkiläisiä oli vuoden 2020 lopussa 6 200 eli 5,4 prosenttia vastaavan ikäisestä väestöstä. Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan henkilöitä, joiden molemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla, sekä ulkomailla syntyneitä henkilöitä, joiden vanhemmista ei ole tietoa väestötietojärjestelmässä. (Ks. myös Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä -verkkosivut)

Ikääntyneet Pohjoismaiden pääkaupungeissa

Helsingin ikärakenteen kehitys on pitkällä tähtäimellä ollut muista pohjoismaisista pääkaupungeista poikkeava. Helsinki oli ikärakenteeltaan Pohjoismaiden nuorin pääkaupunki 1950-luvusta 2000-luvun alkuun saakka. Muissa pääkaupungeissa ikäihmisten osuus kasvoi 1990-luvun alkuun asti, jolloin se niissä kaikissa oli noin viidennes, mutta vuoteen 2010 mennessä osuudet olivat kaikissa alentuneet selvästi. Vuodesta 2010 Helsinki on ollut ikärakenteeltaan vanhin pohjoismainen pääkaupunki.

Helsingin muista poikkeavaa kehityskulkua selittää muun muassa se, että syntyvyys oli Helsingissä sodan jälkeen muita pääkaupunkeja suurempi ja väestörakenteessa korostuvat suuret ikäluokat eli vuosina 1945-1949 syntyneet. Lisäksi lasten osuus on Helsingissä kaupungeista pienin.